Blogi

‹ Takaisin

Biennaalia ja majakkabongailua. 7.9.2025.

Aivan Suomenlinnan naapurissa sijaitseva Vallisaari ja siihen kiinteästi yhdistyvä Kuninkaansaari avautuivat yleisölle vuonna 2016. Vallisaarella on monipuolinen linnoitus- ja sotahistoria. Se on myös toiminut luotsien tukikohtana. Saarella on upea luonto, joka lumoaa kenet tahansa ja näköalatasanteilta aukeavat hienot maisemat niin Helsinkiin kuin ulapalle. Horisontissa voi bongata vaikkapa Harmajan majakan.

Vuodesta 2021 lähtien parin vuoden välein saarella on järjestetty Biennaalia, jossa monenmoiset taideteokset levittäytyvät saarelle. Tänä kesänä biennaali on kolmatta kertaa, ja teokset ovat nähtävillä vielä 21.9. asti. Biennaalin teema on ”Suoja”, joka korostaa saaren ominaislaatua, vuosikymmenet omissa oloissaan ollutta ekosysteemiä.

Kävin ensimmäisen kerran Vallisaaressa pian sen jälkeen kun se oli avautunut vuonna 2016. Saari teki silloin vaikutuksen varsin erilaisena kohteena, esimerkiksi mitään palveluja ei ollut tarjolla, vaikka oltiin käytännössä aivan ”pääkaupunkiseudulla”. Nyt yhdeksän vuotta myöhemmin tänä kesänä oli mielenkiintoista vierailla paikassa uudemman kerran ja havaita, mikä meno oli nyt. Noh, ainakin palveluja oli jonkin verran joitakin kahviloita yms. sellaista tavallista, mitä nykyihmiset tyypillisesti kaipaavat reissuillaan. Edelleen osalla saaresta liikkuminen on kielletty! On ehdottoman tärkeää pysytellä merkityillä kulkureiteillä, sillä maastossa voi olla yhä räjähteitä.

Taideteoksia on niin ulkona kuin sisällä. Kiinnostavinta aiempaan vierailukertaani verrattuna oli nyt päästä piipahtamaan muutamiin bunkkereihin, joihin taiteilijat olivat luoneet taideteoksia.

Majakoita ja merimerkkejä ei Vallisaaressa ole mutta sen ympäristöstä niitä voi bongata. Kustaanmiekan salmi erottaa Vallisaaren Suomenlinnasta. Tuossa kohtaa Helsinkiin johtava reitti on vain 80 metriä leveä ja suuret yli 30 metriäkin leveät risteilyalukset kulkevat siitä jatkuvasti läpi. Sitä onkin sanottu yhdeksi maailman kapeimmista vastaavan tyyppisistä väylistä. Valkoinen loisto seisoo väylän vartijana paraatipaikalla.

Oletko tiennyt, että Suomenlinnan kirkko on myös Suomen ainoa yhdistetty lento- ja merimajakka? Lähellä sijaitsee myös jo mainittu Harmajan majakka. Nämä kaksi valotornia eivät suinkaan ole sattuman varaisesti niin lähekkäin toisiaan, vaan tarkasti suunnitellussa linjassa keskenään laivojen Helsinkiin tulon turvaamiseksi.

Suomenlinnan kirkko oli alun alkaen Viaporin linnoituksen ortodoksinen varuskuntakirkko sipulikupolitorneineen. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1929 se muutettiin luterilaiseksi kirkoksi. Rakennuksesta tuli nykymuotoinen virtaviivainen kirkkomajakka, jonka tornissa valo loistaa yli 54 metrin korkeudessa meren pinnasta katsottuna ja maasta noin 42 metrissä. Kiinnostava vertailukohde on Suomen korkein majakka, Bengtskär, joka kipuaa merenpinnasta 51 ja maanpinnasta noin 46 metriin asti.

Entäpä sitten Harmajan majakka, tuo ehkä Suomen nähdyin pieni punavalkoinen torni harmaan neliömäisen alustan päällä. Kuinka moni on tullut ajatelleeksi tai on tietoinen paikan värikkäistä vaiheista menneiden vuosisatojen aikana? Kallioisella luodolla epäillään olleen eriasteisia merimerkkejä jo 1500-luvulta lähtien. Nykyisen tornin rakennusvuosi on 1883. Jo käyttöönotettaessa piskuinen 7 metriä korkea torni oli aivan liian matala. Niinpä sitä korotettiin myöhemmin nostamalla torni jalustan päälle nököttämään. Näin rakennelma kasvoi nykyiseen 14 metriin ja merenpinnasta katsottuna 24 metriin.

Palatessa saariretkeltä Helsingin kauppatorille on vielä mahdollisuus bongata yksi majakka. Kauppatorin vieressä Uspenskin katedraalin alapuolella (Meritullintori) on ankkuroituna pirteän punainen majakkalaiva Relandersgrund. Historiallinen alus on vuodelta 1888, ja se toimii nykyisin ravintolana ja juhlatilana. Relandersgrund on Suomen vanhin säilynyt majakkalaiva. Nykyaikana merenpohjaan juntatut majakat ovat korvanneet majakkalaivat.